perjantai 28. heinäkuuta 2017

Meidän kesä

No jopas! Sen lisäksi, että otimme oikeen kunnon breikin treenaamisesta, sallin näköjään itselleni myös jättää blogin päivittämisen. Totta se on, ettei me olla pahemmin treenattu sitten toukokuun.. ja kehtaan sen jopa myöntää! Unohdin kaiken hetkeksi, kaikki tavoitteet ja suunnitelmat. Mä tarvitsin nollaamista, jotta jaksoin pureutua meidän todelliseen ongelmaan. Sujuva arki, se on ollut meidän kesän teema. Remmikäytös, hallittavuus.. Näiden parissa ollaan taisteltu ja nyt oli otettava aikalisä ja unohtaa kaikki muu hetkeksi. Edistystä on totta tosiaan tapahtunut! Enpä olisi ehkä vuosi sitten uskonut, että reissataan pitkin Suomea Djalin kanssa ja meillä on mukavaa. Djali alkaa olla aika mutkaton kaveri missä vain. Toki pientä fiksailtavaa riittää, mutta yleisesti ottaen tuntuu, että meidän välinen suhde on parantunut hurjasti ja mun ohjeistuksilla alkaa olla merkitystä. Tuntuu niin hyvältä ja odottelenkin jo paluuta treeneihin! Ehkä vähän jännittää onko kaikki muu osaaminen valunut hukkaan. Syksylle kun oli noita kokeitakin suunnitteilla.. Ei paineita!


Kerrataanpas sitten. Näihin jäimme, kevään viimeiset treenit ennen irtiottoa:

16.4 Hakuilimme Vantaalla ulkoilureittien läheisyydessä. Ensimmäinen mm makasi kuntoilutelineen päällä, josta Djali nappasi hyvin hajun ja lähti ilmaisemaan, mutta jäi sitten merkkaamaan samaisen puskan jonka edellisetkin.. huoh. Kävi sitten uudelleen maalimiehellä ennen ilmaisua. Seuraavan kohdalla kuvittelin ensin vaihtaneen maalimiestä, sillä näin koiran tulevan kallion päällä tallustelleen maalimiehen luota ja käyvän sitten kallion juurella maanneen luona, jonka mulle ilmaisi. Onneksi en puuttunut tähän, sillä maalimiehiltä sain kuulla Djalin käyneen ensin kallion juurella (josta nosti rullan), nousi kalliolle ja huomasi siellä toisen (jonka luo ei mennyt) ja palasi vielä uudelleen kallion juurelle ennen ilmaisua. Eli toimi ihan oikein. Koska en tätä kuviota vielä kolmannelle lähtiessämme tiennyt jäin pohdiskelemaan jätölle syytä ja mietin miten jatkaa ja tästä hieman ehkä hämmentyneenä Djali oli alkuun haluton jatkaa. Tallusteleva maalimies oli myöskin taas hieman mörkö ja tarvitsi targetin tueksi, jotta sai tehtyä varman ilmaisun. Näitä pitää treenata lisää! Ihan hyvä mieli silti jäi, mutta treenattavaa riittää.

7.5 Järjestämiemme kokeiden teemalla oli tällä kertaa vuorossa peitetyt maalimiehet risukasoissa. Kokeissa tämä oli selvästi haastavampaa ohjaajille kuin koirille, sillä koirillehan nenä kertoi missä maalimiehet piilottelevat, mutta ohjaajilla oli usko tiukilla kun koira ilmaisee risukasaa. Eipä ollut risukasat ongelma treeneissäkään. Ensimmäinen oli peitettynä kuusen alla ja innokkaasta sinkoilusta huolimatta löytyi ja ilmaistiin hyvin. Toinen oli sitten risukasassa ja sai kyllä hyvin hajun, mutta joutui hetken tehdä töitä tarkentaakseen maalimiehen sijainnin isosta kasasta. Toinen risukasa oli pienempi ja löytyi ja ilmaistiin hienosti. Oikein kivaa työskentelyä!

28.5 Hiekkakuoppa pitkästä aikaa. Tällä kertaa en tiennyt yhtään missä maalimiehet lymyilivät. Vaikka vauhtia tahtoo olla, niin hyvin toimii nenä ja nappasi heti hajun ensimmäisestä, kuopan keskellä pienessä "metikössä" lymyilleestä peitetystä maalimiehestä. Toisesta sai myös hajun hyvän välimatkan päästä ja löytyi tiheästä kuusikosta kuopan rinteessä. Kolmannen kohdalla heitti hajut kummasti ja taas teki pieni poika kovasti töitä. Hienosti sai lopulta tarkennettua ja ilmaistua. Oikein kivaa työskentelyä. Djalilla on kyllä motivaatio kohdillaan ja tuntuu että saa vaan lisää potkua kun kohdalle sattuu haastavampi piilo ja joutuu tehdä töitä maalimiehen löytämiseksi.

Näissä tunnelmissa jäimme kesälomalle ja Djali on saanut elellä vain aktiivisen kotikoiran elämää. Lenkkeilyä, uimista, hassutteluaksaa pihalla, temppuja jne. Djali on vaikuttanut varsin tyytyväiseltä, vaikka uskon sen ratkeavan liitoksistaan kun palaamme vihdoin treenien pariin. Tässä tällainen pieni kuvakatsaus meidän kesän tunnelmiin.


Mökkeily on parasta!


Sukellus keltaiseen veteen

Alkukesän siitepölylautat ja söpö koira

Kipinä sisko käväisi taas hoitokoirana


Vesipeto tyrskyissä

Rakas rimpula

Rimpulahan käväisi myös näyttäytymässä Tuusula Summer Showssa! Täysin ilman minkäännäköistä pohjavillaa päätti hän haluta kehään, mutta niin kävi ettei toiste tartte käydä ja H tuli. Oikein kivan arvostelunkin kera! Pikkasen oli käsi hellänä kaikesta riuhtomisesta, mutta tyyppi ylitti itsensä. Olihan tuo väenpaljous ja meteli aivan omaa luokkaansa. Tulipahan ainakin ohitustreeniä! Kerran päätti vastata toisen uroon rähinään, mutta muutoin käyttäytyi oikein siivosti. Vähän jos meinasi remmikäsi kuolioitua ja tippua irti kun vihdoin pääsimme alueelta, silti olin ylpeä. Kehässäkin pisti parastaan ja käppäili menemään niin siivosti, että olisi voinut kuvitella meidän jopa treenanneen tätä varten. On se vaan mainio. Laitetaanpa vielä arvostelu:

Tuomarina Saija Juutilainen "2v. Jäntevä hyvärunkoinen ja -luustoinen uros. Riittävät kulmaukset. Tiiviit käpälät. Kaunis ilme, hieman kapea pää. Korvien asento tulisi olla parempi. Toinen lähes pysty, toinen taittuu kevyesti. Hyvä purenta. Hieman kevyt kuono. Kaunis väri. Tänään pohjavillaton. Kevyet sujuvat liikkeet, mutta voimaa tulisi takana olla enemmän. Jäntevä ylälinja. Hyvä luonne. Tänään kovin ilmava yleiskuva." AVO H

Juhannus meni näissä tunnelmissa, pojat <3

Fumpallakin oli hauskaa!

Kesän toinen hoitokoira, ihastuttava Maggie

Maggie, Djali ja Panda

Kesälomareissu ja Taalintehdas

Djali lähti mukaan meidän kesälomareissulle "näkemään maailmaa". Taalintehdas, Yyteri, Ähtäri ja Hartola. Autoilua, sukulointia, mökkeilyä, hyvin vaihtelevia lenkkimaastoja ja yöpymisiä pienissä camping mökeissä. On se aikamoinen. Vaikka säät ei suosineet, oli meillä hauskaa. Etenkin lapsilla. Ja mä olin niin tyytyväinen Djaliin. Mun kultakimpale.

Pitkästä aikaa näissä maisemissa, Taalintehdas


Helteinen heinäkuu, mikset sä jo tuu? Yyteri oli silti upea

2v ja melkein 4kk

Sateenkaaren pää <3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti